perjantai 17. toukokuuta 2019

Ahveniston kehällä



Uloimmalla kierroksella Ahveniston hautausmaalla Hämeenlinnassa 17.5.2019.


Vaikka olen asunutkin Hämeenlinnassa, en koskaan aikaisemmin ole käynyt Ahveniston hautausmaalla.
(Kuvat saa isommiksi ja selvemmiksi klikkaamalla.)





Aleksander "Santeri" Pimentola
Fmr: Piminoff (until 1906)
Varatuomari (Master of Law)
Poliisitarkastaja (Superintendent)




 Taisto Into Vapaus Rautiainen
Syntynyt Muolaassa 1914
Liikkeenharjoittaja, yliluutnantti
Vaimonsa Meeri oli askarteluohjaaja
Heidän poikansa Veli Matti Into kuoli 18 vuoden iässä.


  Unto Olavi Vuorenhaltia oli metallimies ja kersantti.

 Ilta Kaarina Koponen eli neljä päivää vuonna 1915.
Hänen isänsä Aksel oli rahatoimiston johtaja. Äitinsä Ilmi opettaja.




Hautausmaasta löytyy informoiva virtuaalipolku:

 Boismannien suvun hauta.


 Olli Kaarlo Viljanen 




 35-vuotiaan Maria Aaltosen hautapaikka.



  
1918 tänne tuotiin Manta-mummon nuoremmat sisarukset Martti 20 vee ja Martta 18 vee. En tiedä mihin kohtaan Ahvenistoa kipattiin. Tietojen mukaan hautausmaan koillispuolella metsäisessä notkelmassa on kaksi kansalaissodassa surmattujen joukkohautaa, jossa toiselle, eli tässä kuvassa olevalle, on pystytetty muistomerkki. Jos ymmärrän oikein.



 Tuntematon Toivanen. Oikealla puolella Saima Elina Ranta eli 30-vuotiaaksi.







Sotaveteraaniveljen Antero Nikkilän seppelenauha oli roskakasassa.
Siitä tuli surullinen olo ja pakkasin kameran pian takaisin kassiinsa.

Onko tämä sama Antero?: 
"03.11.18 meidät saavutti suruviesti, että pitkäaikainen laulajamme Antero Nikkilä oli saanut iäisyyskutsun. Antero lauloi vielä yli 90-vuotiaana ensitenorin rivissä, mutta ei enää viime aikoina ole jaksanut osallistua harjoituksiin. Hänen kirkas laulunsa ja iloinen olemuksensa on silti vielä hyvin muistoissamme.
01.12.18 saattelimme sitten Anteron hänen viimeiselle matkalleen Veteraanin iltahuudolla Ahveniston kappelissa."

Sivulta: Hämeenlinnan mieskuoron seniorien historiaa. 












lauantai 11. toukokuuta 2019

Prinsessan kesäpalatsin maisemissa



Prinsessa-seminaari ja Kellokosken sairaalamuseon ensinäyttö herätti kiinnostuksen ja johdatti Kellokosken maisemiin 11.5.2019.

 Ensimmäinen kuva: "Prinsessan bravuureja olivat Juhannusaaton konsertit Kellokosken kartanon kolmannen kerroksen parvekkeella, josta hänen äänensä kaikui voimakkaana yli pihamaan."

(Kuvat saa isommiksi ja selvemmiksi klikkaamalla)



Anna Svedholm (o.s. Lappalainen) syntyi 27.6.1896 Kuopion maalaiskunnassa ja kuoli 17.7.1988 Sipoossa. Hänet sijoitettiin Kellokosken sairaalaan vuonna 1933. Kellokoskella Lappalainen väitti elämänsä loppuun saakka olevansa Buckinghamin palatsissa syntynyt Englannin prinsessa Anna, jonka aarnikotka oli vauvana kuljettanut Suomeen. Kellokosken sairaalassa (kesäpalatsi) hän viihdytti potilaita esiintymisillään ja sai myös oikeuden käydä alueen ulkopuolella harjoittamassa hierojan ammattiaan, jota hän oli tehnyt jo aikaisemminkin. Hän oli taiteellisesti lahjakas. 89-vuotiaana hänet siirrettiin Kellokoskelta Sipoossa sijaitsevaan Nikkilän sairaalaan (talvipalatsi), jossa hän kuoli 92-vuotiaana vuonna 1988. 
https://fi.wikipedia.org/wiki/Anna_Lappalainen














2010
















"Largactil oli ensimmäinen psyykelääke, joka ilmestyi vuonna 1952 ja se korvasi lobotomialeikkauksen melko nopeasti.
Myös Prinsessalle annettiin Largactil-lääkettä, mutta hän ei saanut siitä apua."
https://www.prinsessakampanja.com/koulukampanja/hoitomuodot/largactil-laake


Kuolleet-vihko, johon on merkitty potilaskuolemat 1941-1964. Alareunassa sairaanhoitajan merkki; Hakaristi oli käytössä vuoteen 1944, jonka jälkeen se vaihtui tasasivuiseen ristiin.

Kankainen potilaiden käyttöön itsetehty aktiivihiilellä täytetty kaasunaamari. Henkilökunnalle oli varattu oikeat kaasunaamarit.



Puusta kokonaan tehty kirves.





Kirjailija Lauri Viita (1916-1965) oli hoidossa Kellokoskella 1959-1965.

Sairaalamuseon kuvatuimpia esineitä on Paavo Tynellin suunnittelemat art deco -valaisimet.




Potilastyö.