Urjalan kirkko

 

Urjalan kirkko on 215 vuotta vanha. 1800-luvun alussa rakennusmääräyksien mukaan julkiset rakennukset rakennetaan kivestä, mutta kohtuullistamispykälät antoivat mahdollisuuden rakentaa perustelluista syistä myös puusta. Ja niimpä puukirkkosuunnitelmat lähetettiin Tukholmaan hyväksyttäviksi. 

Kuvat saa isommiksi klikkaamalla.

Kurkistin myös 'takahuoneeseen' ja sieltä löytyi seinältä ehkäpä vielä kiinnostavammat taulut kuin itse alttaritaulu: 

Alttaripöydän molemmilla puolilla on luonnollista kokoa olevat enkelipatsaat:

Urjalan kirkko toimi kesän tiekirkkona, joten ovet olivat avoimet vielä Pentinkulman päivien toripäivänä 6.8.2021, jolloin kävin kirkossa. Kirkko on tuttu, olenhan ensimmäiset vuosikymmeneni ollut urjalalainen. Ja siksi ehkä Se-kirkko itselle, Punkalaitumen ja Forssan kirkon lisäksi.

Punkalaitumen kirkko:

http://mantanhistoriaploki.blogspot.com/2019/03/isoaitien-ja-isien-kirkossa.html

Forssan kirkko:

https://mantanhistoriaploki.blogspot.com/2018/09/100-kuvaa-forssan-kirkosta.html

Tietoa Urjalan kirkosta: 

• https://fi.wikipedia.org/wiki/Urjalan_kirkko
• http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4846

Honkolan kartano ja Nuutajärven kartano ovat lahjoittaneet kirkkoon esineistöä.

Kuvia Nuutajärven kartanosta: http://mantanhistoriaploki.blogspot.com/2015/08/nuutajarvi.html

http://mantanhistoriaploki.blogspot.com/2015/08/viela-muutama-irroitettu-yksityiskohta.html

Furuhjelmin suku on ottanut aatelisnimensä sukukartanonsa Urjalan Honkolan mukaan (honka=furu). Honkolan kaikki kotimaisen kirjallisuuden ystävät taas muistavat Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla -romaanin kartanon esikuvana. Lähde: https://blogs.helsinki.fi/sveaborg-project/2013/05/26/viikon-vainaja-vapaaherratar-ulrica-beata-rehbinder/

Kirkkotarhasta löytyy Honkolan kartanon Furuhjelm-suvun perhehauta-alue. Furuhjelmien sukuhautaan on haudattu myös Hampus Furuhjelm. Hänestä löytyy huima seikkailutarina: 

https://seura.fi/ilmiot/historia/suomalainen-meriupseeri-hampus-furuhjelm-oli-alaskan-kuvernoori/

Parville outojen aikojen vallitessa ei päässyt, mutta morsiushuone oli avoinna.

Kävin Aku Ankan kanssa moikkaamassa myös Niiloa; Vielä silloin kun en osannut lukea, kiikutin keskiviikkoisin Aku Ankan Niilon luettavaksi viereiselle ovelle. Välillä piti kurkottaa hakeen vishyä Niilon jääkaapista.

6.8.2021 oli siis perjantai ja perinteinen toripäivä. Kuvia Urjalan torilta Pentinkulman hengessä: 

https://mantanhistoriaploki.blogspot.com/2021/08/urjalan-torilla-682021-pentinkulman.html

Lehtisen Villen kauppa -Koski TL

'Omaan kotiin albumiprojekti 2.0'

Syksyllä 2019 otin roskiksesta mukaan kaksi albumia. Ne olivat perhealbumeja ja sisälsivät kuvia 1960- ja 1970 -luvuilta. Muutama kuva oli Lehtisen Villen myymälästä/kaupasta ja 'kuorma-autosta', paljastaen paikkakunnaksi Koski TL:n. 

Kuvat saa isommiksi ja selkeämmiksi klikkaamalla.

Kun 'Omaan kotiin albumiprojekti 1.0' sai loppuhyvin päätöksen ja Zea Mykkäsen albumi vuodelta 1929 löysi kotiinsa: 
https://mantanhistoriaploki.blogspot.com/2019/12/suurin-piirtein-kesalla-1929-lea.html
otin 6.6.2020 yhteyttä Koskelaisseuran Marjatta 'Piika' Vainioon ja sovin, että vien albumit seuraavana päivänä Koski TL:n Matin Aittaan, josta ne voisi noutaa. 

Koski TL tarjoili sitten seuraavana päivänä ennen Matin Aittaa nähtävää. Ehdimme käydä kirkossa, jossa jumalanpalvelus oli juuri loppunut. Kirkko on Kosken viides kirkko (1935).
Suntio kertoi, että Lehtisen Villen kaupparakennus on purettu ja suunnilleen sen paikalla on nykyisin pankkirakennus. Joten nykykuvaa rakennuksesta kirkko taustanaan, (kuten ensimmäinen kuva) ei voinut ottaa. 
-Albumin kuvassa yllä kirkon yläosa, tässä alla alaosa:

Saarnastuolin toisessa sivussa on Bruno Tuukkasen maalaama apostoli Pietari. 

Kosken hautausmaa on sillä paikalla, missä ensimmäinen kirkkorakennus (1647) on ollut. Hautausmaan vieressä Hämeen Härkätien varressa on vanhan kirkon kellotapuli (1777), joka liittyy Kosken kolmannen kirkon aikaan. 

Etsiessäni linkkiä näiden viiden kirkon historiaan, tarinaan jonka painettuna mukaamme saimme, törmäsin seuraavaan 'juttuun', missä esiteltiin geometrinen järjestelmä, jossa kirkot, Kosken kirkosta alkaen, ovat toisistaan saman 33,3 etäisyyden päässä. Lukekaa siitä täällä: 
https://www.sinikivi.com/sinikiven-paakirjoitukset/169-koski-tl-salaisuuksien-alue-hermeetikko-com

Yrjö Liipolan hautakiven vasemmalla puolella on hänen vanhempiensa hauta ja
hautausmaan vieressä on Yrjö Liipolan Taidemuseo. Siellä sai kuvata ns. omaan yksityiseen käyttöön.

Ja sitten: Koski TL:n koski hivelee aina silmää. Vettä oli sen verran vähän, että pääsimme kävelemään puolikoskea joen toisen uoman kiviä pitkin.

(Edellisviikolla kävelin Loimijoen pohjassa: 
https://mantanhistoriaploki.blogspot.com/2020/05/loimijoen-pohjassa.html )

Oli aika jättää albumit Matin Aitalle. Aitta oli Myllärin talon pihassa. Juuri sen kauniin talon, jota olin pari kertaa aikaisemmin ihastellut. 
Talon pihassa oli myllykivi. Omistaja kertoi, että parhaat jauhinkivet (kuinkas sattuikaan) tilattiin Punkalaitumelta. Sieltä sai sellaista kivimateriaalia, joka kesti. (Tämän tiedon siis vastaanotti kyseisen paikkakunnan yhden myllärin pojanpojantytär)

Nyt jään odottamaan jatkoa albumien kulkeutumiselle eteenpäin.

Aitan seinällä oli kuva, millainen Kosken myllymiljöö oli 1930-luvulla. Lyhyellä matkalla koskessa oli silloin neljä myllyä; Koskisen mylly (ei näy kuvassa), Saaren mylly, Leinon mylly ja saha ja Patakosken mylly. Nyt siis jäljellä on vain Saaren myllärin talo. 

Kuvat saa isommiksi ja selkeämmiksi klikkaamalla. 

Saimme kuulla, että tältä jäljellejääneeltä porrasbetonilta pääsi Saaren myllyn toiseen kerrokseen.

Merkkejä joen toisista myllyistä:

Seuraavissa jaksoissa lisää miten 'Omaan kotiin albumiprojekti 2.0' jatkuu. Miten ne jatkavat matkaa? Löytävätkö kotiinsa? Kenelle albumit päätyvät? Saammeko tietää, miten albumit olivat kulkeutuneet Forssaan? Kuulemisiin.