 |
| Jouluaiheisia kuvituskuvia, joilla ei ole yhteyttä itse tarinaan, muutakuin se, että kuvissa esiintyy sen kirjoittaja (joka edelleen viehättyy perhosistakin). |
Perustuu ikävästi tositapahtumiin 23.12.2018.
-Miksi joulun pitää olla talvella? Ensi jouluna kyllä, Jeesus
sanoo.
Se näyttää murtuneelta ja kärsivältä.
-Kaiken muun mä kestän, mutta mun henkinen kantti katkee
aina, kun autoon tulee jotain, oli se sit isompaa tai pienempää, sillon kaikki
muu maailman syntien sovittaminen on ihan pikkujuttu.
Se pitelee auton ovenkahvaa puoliksi irtonaisena kädessään.
-Mä en kestä. Vittu.
Avaan sille oven sisäpuolelta.
-Tämmöstä tää sitten on. Hyvää päivää ja joulua. Nyt ei kyllä
loista kaikkein kirkkain tähti.
-Ensi jouluna kyllä, se toistaa ja katsomme toisiamme
silmiin.
-Luvattu?
-Luvattu, sanomme yhteen ääneen.
Kotona tuntuu melko tavalliselta. ’Aikuisena’ joulu tuntuu
melkein ikävältä ja toivoisi, että voisi olla jossakin töissä.
Teemme tänä jouluna monta poikkeusta:
-Joulukakkuun tulee tuplamäärä kirsikoita ja suklaatomusokerikuorrutus.
Luulemme ainakin.
-Olemme pystyneet olla tekemättä (hyvää suomen kieltä) itse
maksalaatikot. Luulen varmasti, että se kaduttaa aattona. Ja päätämme varmasti
palata asiaan kahden vuoden päästä, sillä ensi vuoden olemme sinetöineet
lupauksella.
-Kinkku on potkallinen, koska Hookoo jakoi kainaloon vain sen
mallisia.
-Kävimme vasta aatonaattona Joulupukin kanssa kaupassa,
nimimerkillä ’ei lahjoja tänä vuonna’, käytämme lahjarahat (mitkä lahjarahat?!
toim. huom.) ovenkahvaan.
-Meitä ei satuiluta. En ole kokenut hiphei-joulusatutunnetta
yhtenäkään aamuna, mikä on erittäin poikkeuksellista.
-Joulutilaukset eivät tulleet postista, joten ainakin joulu
on 'lukematon'.
-Vihreät kuulat -rasiat (siis 2 rasiaa, ettei 25. tarvitse halkaista) muistimme hankkia jo todella aikaisin ja
rasiat ovat edelleen kiinni.
-En osannut päättää ostanko uutta Kimbleä (vanhan pelin kuvun
alta ei erota nopanlukemia), sillä sitä on kuitenkin tyhmä pelata innostuneena yksin.
Jeesus ottaa kaapista kaksi pientä laatikkoa, jossa on
joulupalloja:
-Pitäiskö kuitenkin? se kysyy.
-Yritetään, vastaan ja otan kaapista esiin myös mustan
kynttiläpaketin.
Kaikesta huolimatta ja Kaikesta kiittäen ja Kaikille:
Rauhallista Joulua!
 |
| Jouluaattona 1973: Aimo, Tero, Tanja ja Tarmo. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti