lauantai 24. elokuuta 2019

Punainen tupa


Se oli siinä tien varressa. Oli pakko vähän matkan päästä kääntyä takaisin.

Autioiden/hylättyjen talojen kanssa saa hetken olla rauhassa, niiden kanssa yhteisessä melankolisessa ja kuolemanläheisessä maailmassa. On hetken turvassa maailman menolta, eikä mieti mitä joidenkin mielestä kannattaisi tehdä ja sitä parempi, mitä nopeammin sen tekee. Aikaa ei ole tuhlattavaksi. -Älä seiso tumput suorina!
Tarpeellisilla ihmisillä ja asioilla on kiire. (Ne eivät esimerkiksi ehdi juosta autiotaloissa, niillä on tärkeämpää tekemistä.)
Kiire? Sellaista sanaa ei oikeasti ole olemassa. Ovatko ne tärkeitä asioita, jos niiden kanssa on kiire? Olet tarpeellinen jos tunnet, että sinulla on kiire, etkä ehdi ja jaksa tehdä asioita, joita haluaisit tehdä. On asioita päällekkäin; Renkaat on pinottu talon seinää vasten. Niitä ei ole enää tarvittu. 

Hylätyt talot eivät enää jossakin vaiheessa olleet tarpeellisia tai ne olivat väärässä paikassa, että ne piti jättää. Piti lähteä, joskus kiireestikkin. Tai joku kävi vain kiireesti jouluna käymässä. Kaikki olivat kasvaneet omiin suuntiinsa.
Tarpeellisia nämä talot ovat pysähtymiseen, Näkemiseen.
Kulttuuri kiihdyttää välillä kärsimättömäksi, lyhytjännitteiseksi, paranoidiseksikin. Jos et koe ja näe jotain juuri tärkeää, jäät elämässäsi vajaaksi -ajatteluksi. Siitä syystä voi jotkut asiat ja ihmiset vetää pois näytöltä. Äkkiä. Minä ensin. Aina puuttuu jotain. Vapauskaan ei riitä. 
Lähellä kuolemaa ja asioiden loppua vauhti kiihtyy hetkeksi. Sitten pysähtyy. 

Usein autiotalojen ovet on lukittu. Miksi? Ihmiset hylkäävät asiat oman onnensa nojaan ja silti vieläkin haluavat omistaa ne. Se on järjetöntä, enää. Ilkivaltakin on huomioimista, löytämistä, jos lukitsemisella siltä halutaan suojella, että joku näkisi ne oikeasti ja saisi olla hetken. 


(Kuvat saa selkeämmiksi ja isommiksi klikkaamalla.)


















Punainen tupa ja perunamaa.
Jossakin pihan kohdassa on ehkä ollut perunamaakin. Piha on kasvanut umpeen. Täällä ei kovin korkeaksi.



Miksi hylätyt paikat kiehtovat? Puhutaan lumosta ja romantiikasta. Paikoissa kiehtoo tarinat ja pysähtynyt aika. Kuka talossa on viimeiseksi asunut? Ketä talossa on asunut? Millainen elämä heillä oli? Mikä heille oli tärkeää?

– Autiotalot eivät vaadi mitään. Ne ovat ihanan rentouttavia, Leila sanoo. 
https://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/hylatyt_haakutsut_ja_kirje_1800_luvulta_talta_nayttaa_autiotaloissa


Mitkä ovat tarpeelliset, pakolliset asiat elämässä? 
Missä kohdassa tarvehierarkiassa ovat kuolema, hylkäämisen kokemuksen tarpeellisuus ja seikkailu?
Kuvan saa selvemmäksi klikkaamalla:

Muita autioita:

Konepajalla
https://mantanhistoriaploki.blogspot.com/2019/06/konepajalla-kadonnutta-naulatehdasta.html


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti