Huittisissa törmäsin Siina Rinteeseen (kuvassa vasemmalla), joka oli aikaansa edellä ollut loistava käsityöntekijä. Hänen käsissään syntyi käsittämättömän mahtavia kirjottuja tekstiilejä, voisi sanoa neulekalligrafiaa, joissa on lauseiden, runojen lisäksi eksoottisia eläimiä: krokotiilejä, jääkarhuja, elefantteja, kameleita.
"Aikalaiskuvaus Siinan taidoista löytyy Huittisten rovasti Vilhelm Lindstedtin 24.2.1914 museoon lähettämästä kirjeestä: "Muuten voin ilmoittaa, että Siina Rinne on todellinen nero kutoma-alalla. Hänen kutomansa kankaat ovat täällä paikkakunnalla tunnettuja ja ne ovat toisinaan mestariteoksia. - - Se on omituista nähdä, miten tarkkaan hän paikalla käsittää kaikki kuvallisten kankaitten mallit, ja saatuansa toimeksi kutoa jonkun määrätyn mallin mukaan on hänellä yks kaks kangaspuunsa toimessa ja hän istuu niissä ja polkee 12-15-18 polkusintansa erehtymättä kertaakaan. Eikä tuo tuota hänelle pienintäkään päänvaivaa. Lisäksi on hän täydellisesti "selv made woman" ilman pienintäkään opetusta."
Lähde:
https://www.kansallismuseo.fi/fi/kuukauden-esineet/2008/virkattu-peite-huittisista
"Siina kutoi pellava- ja villakangasta, pöytäliinoja ja lakanoita, pyyheliinoja ja mattoja, kaikkea, mitä taloissa tarvittiin ja uskomattomia määriä. Näitä käyttötekstiilejä ei juurikaan ole säilynyt. Sen sijaan Siinan venäläisperäisellä kuviovirkkaustekniikalla, joka oli omaksuttu Suomeen vasta 1800-luvun puolivälissä, valmistamia tekstiilejä kuten alushameita, lapasia eli tikkureita, pannumyssyjä, pusseja ja villasukkia on säilynyt enemmän. Museoiden kokoelmissa näitä on yli 40 kymmentä, joista suurin osa Huittisten museossa. Siinan töistä kuuluisin on omista hiuksista virkattu hame, jota Siina virkkasi 16 vuotta (öisin toisten nukkuessa)! Hameeseen Siina virkkasi tekstin
"Kuningas ja kerjäläinen kuoltuaan on yhtäläinen.
Mahti ei mene maan sisään vaikka mahtavat menevät".
Hiushame ostettiin Siinalta aikanaan Suomen Kansallismuseon kokoelmiin.
Kaikki mallinsa Siina suunnitteli itse, vaikka ilmeisesti käytti apunaan omistamiaan kankurikirjoja. Muita neuvoja hän ei ympäristöstä kaivannut eikä arvosteluja sietänyt."
Lähde:
Kuvat saa isommiksi klikkaamalla:
Siina kirjoittaa:
"Hame hyvä hankittu Huittisissa Siina Rinne 1888
Oi voi mutta minkäs tähden kulutan näin aikaan
krokotiilit automapiilit laittamalla raitaan"
Siina on nostettu nyt myös esiin Kansallismuseon uudessa perusnäyttelyssä 2021: https://bit.ly/3uuEjdV
Wikipedia kertoo hänestä näin:
"Siina Rinne eli Momman Siina (oik. Josefiina Eufrosyne "Siina" Savijoki, 19.10.1859 Huittinen - 15.4.1940 Huittinen) oli suomalainen kankuri ja runoilija. Hänet tunnetaan 40 vuoden aikana kutomistaan kankaista sekä lukuisista erilaisista virkkaus- ja kudonnaistöitä, kuten esimerkiksi ryijyistä, villahameista ja myssyistä. Momman Siinan tuotantoa on muun muassa Kansallismuseon sekä Huittisten museon kokoelmissa.
Momman Siina syntyi vuonna 1859 Lauttakylässä renki Juho Matinpojan ja tämän vaimon Anna Elisabeth Tuomontyttären neljäntenä tyttärenä. Noin kymmeneen ikävuoteen saakka hänet tunnettiin ainoastaan nimellä Siina, kunnes perhe muutti Huhkolan kylän Savijoen torppaan ja alkoi käyttämään sitä myös sukunimenään. Torppaa oli aikaisemmin kutsuttu Momman torpaksi, jonka mukaan Momman Siina sai nykyisin tunnetuimman nimensä.
Sukunimen Rinne hän otti käyttöön vuonna 1901. Momman Siina elätti itsensä talosta taloon kiertävänä kankurina vuodesta 1879 lähtien, jolloin uusi elinkeinolaki poisti rajoituksen käsityöammateista. Hän joutui luopumaan ammatistaan 1930-luvulle tultaessa sokeutumisen johdosta.
Momman Siina oli poikkeuksellinen myös jo nuorena oppimansa luku- ja kirjoitustaidon ansiosta. Kirkonkirjojen mukaan hän osasi lukea jo ripille päästessään vuonna 1874. Tiedossa ei ole, mistä rengin tytär oli lukutaitonsa hankkinut.
Momman Siina kirjoitti myös runoja, joita hän sisällytti valmistamiinsa tekstiileihin. Niitä ei tosin ole juurikaan säilynyt, koska Siina poltti välillä runovihkojaan liian maallistumisen pelossa.
Valmistamiinsa kankaisiin hän kirjaili usein eksoottisia eläimiä, kuten virtahepoja, krokotiileja ja kameleita. Niiden kuvia Siina oli ilmeisesti tavannut kirjoissa, joita hän pääsi lukemaan kiertäesään kankurina varakkaiden perheiden taloissa.
Hänen tiedetään kuvanneen tekstiileissään myös auton jo ennen kuin sellaisia oli Siinan kotiseudulla tai edes Suomessa.
Hänen tunnetuimpia töitään ovat Siinan omista hiuksistaan kutoma hame, jota hän teki peräti 16 vuoden ajan. Nykyään se on Helsingissä Kansallismuseon kokoelmissa, kuten myös virkattu peite, johon sisältyy runovihko.
Vuonna 1886 valmistuneessa peitteessä on mielikuvituksellisia kuvioita, jotka kaikki on selitetty 141-säkeisessä runovihkossa. Kuviot symbolisoivat muun muassa Raamatun tapahtumia sekä erilaisia eläimiä, kuten jääkarhuja, käärmeitä ja elefantteja."
Linkki peittoon kansallismuseon sivuille:
https://www.kansallismuseo.fi/fi/kuukauden-esineet/2008/virkattu-peite-huittisista
Finnan sivuilta:
Lisää tietoa Siinasta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti