Ainakin kerran kesässä perjantaina pitää käydä Urjalan torilla, josta on tullut jo ilmiö. Se on alueensa vilkkain tori, missä on eniten väkeä ja myyjiä. Tori löytyy aivan kirkonkylän keskustassa.
Tänä vuonna torikäynti osui Pentinkulman päivien yhteyteen, mikä kylläkin vähentää hieman paikallisen väestön torillakäyntiä.
Kuvat saa isommiksi klikkaamalla.
Naureskelin jo tiistaina, että asfalttihommat on sopivasti aloitettu juurikin Pentinkulmaviikolla. Ja toriaamuna hommat jatkuivat edelleen, kun kirjallisuusteltta odotti aloitustaan. Suunnittelu oli tällä kertaa mennyt todellakin nappiin, sillä asfaltointi oli valmis juuri kello 9:15, jolloin Pentinkulman päivien ohjelma alkoi.
Runousaamiainen: Runoilija Saila Susiluoto aloitti perjantain Pentinkulmien ohjelman lukemalla omia tekstejään.
Erään torikauppiaan pöydässä oli myytävänä vanhoja Urjalakuvia.
"Pentinkulman päivät on vuosittain Urjalassa pidettävä elävä ja perinteikäs kirjallisuustapahtuma. Se tarjoaa kirjailijavierailuja, ajankohtaisia keskusteluja sekä teatteri- ja musiikkiesityksiä. Kaiken ytimessä on rakkaus kirjoihin ja elävään kulttuuriin.
Pentinkulman päiviä järjestävät Väinö Linnan seura ja Urjalan kunta yhteistyössä eri tahojen kanssa."
https://www.visiturjala.fi/pentinkulman-paivat
Vanhassa Marissa myydään lähihistorian esineitä.
Niina Repo haastatteli JP Koskista. Muita kirjatorin esiintyjiä olivat Vesa Kanniainen, A.M. Ollikainen ja Minna-Karoliina Heino.
Taiteilija Outi Rämön sahataidetta.
Forssan tori jatkaa pitkälle iltapäivään, mutta Urjalan torilla myyjät alkoivat pakata kimpsujaan jo heti kahdentoista aikaan meidän muualta tulleiden ihmetykseksi. Kuulin että se on täällä tapana.
Entisessä Varstakellarissa oli kirjamyynti. Paha paikka; tällä kertaa mukaan lähti kolme kirjaa. Pentinkulmien esikoiskirjailijatapaamisen jälkeen yksi esikoiskirja. Mutta se olikin Läpimurtoteos.
Kävin myös Pentinkulman hengessä Urjalan kirkossa:
http://mantanhistoriaploki.blogspot.com/2021/08/urjalan-kirkko.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti