Humppilasta
löytyy mielenkiintoisia tarinoita. Kuulin, että seudulla on asunut Ida Filipova, joka on 40 vuotta elämästään viettänyt Siperiassa ja sen, missä hänen talonsa sijaitsee.
Löytyi muutakin tietoa: Vuoden 1977 Seura-lehden
numerossa 53 on aukeaman juttu 90-vuotiaasta Ida Filipovasta, joka on
tyttönimeltään Saarinen ja syntynyt Humppilassa 13.4.1886. (Huutonetissä lehden myynyt oli onneksi kirjoittanut lehden sisällön kuvaukseen, joten tämä löytyi.)
(Kuvat kannattaa selvyyden saamiseksi klikata isommiksi.)
Kuva Seura-lehti 30.12.1977. |
Potkukelkka on edelleen pihamaalla. |
Ovenpielessä on pieni metallinen kyltti: Seura. Valiomökki 1993. |
Kotoaan (samaisesta talosta) Ida lähti 16-vuotiaana (1903) Helsinkiin piiaksi ja tapasi Dimitrin, tsaarin armeijan rakuunan. Dimitri oli
sotaväkipalveluksessa Lappeenrannassa, mutta hänellä oli tuttavia
Helsingissä. Kun sotaväki oli ohi Dimitri sai viilarin paikan
laivaverstaalla Katajanokalla ja parikunta vihittiin 1910 ensin
suomalaisessa ja sitten venäläisessä kirkossa.
1918
pariskunta lähti laivalla Leningradiin tapaamaan Dimitrin vanhempia
ja heidän siellä ollessaan raja suljettiin.
Ida
oli seikkaileva luonne ja oli lukenut Siperiasta, jonne matkaava sai
valtiolta ilmaisen lipun ja palan maata. Hän kertoo, että oli
kuullut niin paljon Siperiasta, että sinne oli hauska mennä
katsomaan. Dimitrin siskokin oli muuttanut sinne miehensä kanssa.
Siperiassa
oli harvaan asuttua maata, kaikki voivat hyvin ja oli mukavia
ihmisiä. Ida asui Siperiassa kahdella seudulla Savota Ugorskajassa
ja Amusinkassa ja kävi myös Omskissa. Kaikki vuodet hän oli kotona
hoitaen eläimiä ja Dimitri kävi verstaalla. Lapsia heillä ei
ollut. Mies oli kunnollinen ei juonut, eikä polttanut.
”Ida
oli ainoa suomalainen tai itse asiassa ainoa ulkomaalainen
venäläiskylässä. Tämä oli poikkeuksellista, sillä Siperiassa
oli kokonaisia eri kansakuntien kyliä. Oli ruotsalaiskylä,
puolalaiskylä ja muita. Niillä oli omat koulut, kirkot ja papit.
Mutta Ida ei tavannut kertaakaan suomalaisia, vaan sujautti kotiin
tarkoitetut kirjeensä vapautettavien sotavankien mukaan. Niinpä
yhtenäkin päivänä Saarisen mökkiin Humppilaan tuli kaksi
kirjettä Siperian Idalta. Toinen vain tuli Saksasta, toinen
Unkarista.”
Kuva Seura-lehti 30.12.1977. Siperiasta Ida otti mukaansa suurikokoisen värillisen taulun, joka oli maalattu hänen ja Dimitrin kuvien mukaan. Taulu on kahdessa palassa. |
Ida
oli 31-vuotias lähtiessään Siperiaan ja hän oli siellä 41
vuotta. Dimitri kuoli vuonna 1947, ja silloin Ida yritti päästä
ensimmäisen kerran Suomeen takaisin. Hän yritti tulla äitiä
katsomaan, mutta Stalin oli niin ankara mies, että ei päästänyt.
Äiti kuoli vuonna 1952, eikä Ida siis ehtinyt silloin vielä
takaisin.
Muuttolupaa
kesti hakea kaksi vuotta. Ja 1959 Ida sai muuttoluvan, myi mökin ja
pakkasi vähäiset tavaransa. Mökistä myynnistä saadut ruplat piti
jättää Neuvostoliittoon.
Ida palasi Humppilaan 12.4.1959 ja täytti seuraavana päivänä 72-vuotta.
Lähde: Seura-lehti 30.12.1977
Kun tiedätte jotain lisäinformaatiota Idasta, laittakaa kommentteihin.
Lisää Humppilaa:
Raiteilla
https://mantanhistoriaploki.blogspot.com/2019/07/rata-alueella-ei-saa-kavella-ilman-lupaa.html
Kauppilassa
https://mantanhistoriaploki.blogspot.com/2019/07/kauppilantiella.html
Kallella kylässä
https://mantanhistoriaploki.blogspot.com/2019/07/kalle-talvisen-tiella-humppilassa.html
tämä on meidän mökki nykyään :)
VastaaPoista