Kerrostalot
on täynnä huomaamattomia ihmisiä; Jonain päivänä ne kuolee, etkä sä ees huomaa,
kuka on poistunut tai kuka tulee tilalle. Joskus vain lippu on puolitangossa ja
jostain nurkan takaa vilahtaa muuttoauto tai kuomullinen peräkärry, josta ketään
ei nähdä kantavan tavaraa mihinkään suuntaan, mutta kuitenkin jumalaton määrä
tavaraa siirtyy ja hetken aikaa näkymättömien ihmisten nimi on ovessa ja nimitaulussa
uponneena muiden sekaan.
Kuvaa kannattaa jostakin syystä tarkastella lähemmin: Sen ja ne, saa isommiksi klikkaamalla. |
Jonain päivänä ulko-oveen tulee lappuja, joissa
ilmoitetaan, että talon järjestyssääntöjen hiljaisuusaika on 22:00 – 07:00
välillä, ja pyydetään ottamaan kanssa-asujat huomioon, vaikka talossa asuu vain
näkymättömiä ihmisiä, joista ei lähde kunnolla kuuluvaa ääntä. Joku näkymätön
ihminen kirjoittaa lapun reunaan, että sitä ei saa repiä. Ennen kuin lappu
näkymättömästi häviää, se on revitty ja liimattu kasaan useampaan kertaan. Erikseen siitä on revitty kohta, jossa lukee se, että: Älä revi tätä lappua! Se
on hämmentävää, sillä vaikka kulkisit kuinka usein edestakaisin, et koskaan näe
ketään. Se on myös hämmentävää, sillä joku heistä on kuullut jotain, mutta
elämisen ääniä ne eivät ole voineet olla. (vrt. poltergeist-ilmiö)
Paljon puhutaan ”mummoista”, jotka
kuulevat ääniä ja jotka eivät nuku hiljaisuusaikaan, vaikka mummojen olisi hyvinvointinsa
kannalta hyvä niin tehdä. Tästä syystä tämä mummolajike usein siis varmaan myös
kuolee ennenaikaisesti lopullista ennalta säädettyä päivämäärää uhmaten (tai juurikin päinvastoin). Tätä
lajiketta myös käytetään syynä sille, joka on soittanut ja kertonut kuulevansa
ääniä, joita kukaan ei ole huomannut tehdä. Lopulta heistä jää jäljelle
rollaattori keskelle pyöräsuojaa ja se mummokonkeli sinne takaseinän viereen,
jota kukaan ei ole muistanut mummon omistavankaan, kun se ei ole sillä enää
viiteenkymmeneen vuoteen ajanut (kun ensin sitä ajoi nytkuollut aviomies, sitten taksi).
Kerran viidessä vuodessa pyöräsuoja siivotaan
ja siitä on ilmoitettu pienessä lapussa, joka on upotettu ilmoitustaulun
syövereihin. Siinä lapussa oli lukenut, että pyörissä pitää roikkua joku
kangaspala tai ei roikkua, tai se viedään pois. Varmuuden vuoksi mukaan otetaan
myös ulkona päivittäisessä käytössä olevat pyörät, jotka myös viedään varmuuden
vuoksi pois. Siinä kohtaa syntyy elämisen ääniä myös seuraavissa jaksoissa. Sä
otat lopulta sen rollaattorin ja lasket sillä mäen alas, jätät sen siihen ja käveletjuokset
loppumatkan. Vittu.
Taustalauluna yhdessä laulaen:
”Polkupyörän lainasimme, sillä näin me
ajellaan.
Mutta minne? Vaikka sinne, missä tie vie mummolaan.
Mutta minne? Vaikka sinne, missä tie vie mummolaan.
Minä poljen, sinä ohjaat, niinkuin
tanssi matka käy.
Mummolaan kun pyöräilemme pilvenhattaraa
ei näy.
Eväspussin äiti meille mukaan muisti
ojentaa.
Syötyämme levähdämme, sillä siitä voimaa
saa.
Minä poljen, sinä ohjaat, niin kuin
tanssi matka käy.
Mummolaan kun pyöräilemme, pilvenhattaraa
ei näy.
Kun on tehty pyöräretki mummon luokse
mummolaan,
pyörän laitan taakse aitan seinän
viereen nukkumaan.
Minä poljen, sinä ohjaat, niin kuin
tanssi matka käy.
Mummolaan kun pyöräilemme, pilvenhattaraa ei näy.”
Mummolaan kun pyöräilemme, pilvenhattaraa ei näy.”
Kuvan voi klikata isommaksi. |
Kerrosjatalo-sarja on sarja lyhyitä, elämänläheisiä kertomuksia kerrostalo(i)ssa asuvista ihmisistä, eläimistä, elämästä ja kuolemasta ja taloissa tapahtuvista ilmiöistä. Kaikki on sidoksissa jokaisen kokemiin, tietämiin ja tuntemiin asioihin. Joidenkin esiintyjien tarinat jatkuvat seuraavissa jaksoissa, jotkut ovat kertaluontoisia.
Kerrosjatalo-sarjan seuraavat osat:
Osa 2: Naapurin rouvan vinkkipankki
http://mantanhistoriaploki.blogspot.com/2018/09/kerrosjatalo-osa-2-naapurin-rouvan.html
http://mantanhistoriaploki.blogspot.com/2018/09/kerrosjatalo-osa-2-naapurin-rouvan.html
Osa 3: Kop kop, kuka siellä
https://mantanhistoriaploki.blogspot.com/2018/09/kerrosjatalo-osa-3-kop-kop-kuka-siella.html
https://mantanhistoriaploki.blogspot.com/2018/09/kerrosjatalo-osa-3-kop-kop-kuka-siella.html
Osa 4: Välikerroksia ja inventaarioita
Osa 5: Kissanruokapurkkeja ja avautumisia
https://mantanhistoriaploki.blogspot.com/2018/09/kerrosjatalo-osa-5-kissanruokapurkkeja.htmlOsa 6: Usko, Toivo ja muut sukulaiset ja ystävät
https://mantanhistoriaploki.blogspot.com/2018/09/kerrosjatalo-osa-6-usko-toivo-ja-muut.html
Osa 7: Kavereita ja karsintaa
https://mantanhistoriaploki.blogspot.com/2018/09/kerrosjatalo-osa-7-kavereita-ja.html
Osa 8: Raiteita ja vetoketjuja
Osa 8: Raiteita ja vetoketjuja
Osa 9: Juostaan pois
https://mantanhistoriaploki.blogspot.com/2018/09/kerrosjatalo-sarja-osa-9-juostaan-pois.html
Hieno tarina Tanja.
VastaaPoistaasun ky talossa .se on kaupunkin vuokra talo enkä koskaan ole asunut niin hiljaisessa talossa . siellä ei lappuja revitä ei kyllä asioista juuri ilmoitellakaan .olen joskus itse poistanut ilmoitukset v 2006 .muuttoja taloon ja pois on jatkuvasti siksi kai nimiä oviin ei vaihdeta .monen pyynnön jälkeen asukas laittaa oveen teippi lapun jossa on nimi ja ei mainoksia .joskus tekis mieli mennä ulos ja huutaa tulkaa jumalauta ulos sieltä .pitää kokeilla joskus....
VastaaPoista